"Morbleu, ettekö siis tiedä, että herra de Guiche on Étampesissa?"
"Kas, luulin hänen olevan Pariisissa; kolmenkymmenen lieuen sijasta jouduttekin siis ratsastamaan vain viisitoista."
"Tepä herttainen olette! Jos siinä hienossa asussa teen sellaisen matkan, niin siitä ei ole enää mihinkään: sen sijaan että möisin sen kolmestakymmenestä pistolista saisin silloin lahjoittaa sen viidellätoista."
"Lahjoittakaa miten vain, mutta minä tarvitsen toisen hovineito-valtuutuksen."
"No, ei vähä mitään! Eikö kreivittärenne mahdu yhdelle sijalle?"
"Tehän niin tyydyttämätön olette: nielette kaksi omaisuutta, — minun ja kreivi de Guichen."
"Voisitte sanoa kreivi de Guichen ja teidän."
"Oikea muistutus kyllä, olkoon arvojärjestys kunniassa; mutta sen valtakirjan tarvitsen."
"Hyvä ystävä, prinsessalle kuuluu vain kaksitoista hovineitoa; olen jo hankkinut teille, mitä kaksitoistasataa naista on kilvan kärttänyt, ja siihen on minun täytynyt käyttää sellaista valtiotaitoa…"
"Niin, kyllä tiedän, että te olette tavattomasti kunnostautunut siinä puuhassa, rakas ystävä."