"Tässä", sanoi Malicorne näyttäen kultarahoja.
"Hyvä!"
"Mutta, hyvä herra Manicamp, teiltähän ne melkein kuluvat kyytihevosiin, jos aika sovitaan näin lyhyeksi."
"Eikä kulu, olkaa huoletta."
"Suokaa anteeksi, seitsemän kyytiväliä täältä Ëtampesiin, neljätoista livreä, edestakaisin kahdeksankolmatta; ilman päivällistä ette voisi sieltä lähteä, ja varmaan teidän olisi lopultakin pakko jäädä myös yöksi, joten voin laskea siitä kuusikymmentä livreä kaikkiaan menoiksi, jos aloitatte yrityksen tällaiseen aikaan päivästä."
Manicamp venyttäysi vuoteellaan kuin käärme ja tähtäsi suuret silmänsä
Malicorneen.
"Lienette sentään oikeassa", hän myönsi, "en voisi palata ennen kuin huomenna." Ja samassa hän otti nuo kaksikymmentä pistolia. "Mutta siinä tapauksessa meillä onkin vielä aikaa."
"Aikaa mihin?"
"Pikku pelierään."
"Ei toki, te voitatte aina."