Buckingham kohautti olkapäitänsä.
"Lyhyeen sanoen", hän virkkoi, "aukio oli vapaa silloin, kun vuokrasin rakennukset kaupungintalon ympäriltä; nämä parakit supistavat näköalaani, korjatkaa ne pois!"
Kuulijain keskuudessa nousi kumeata ja uhkaavaa sorinaa. Samassa saapui paikalle de Guiche; hän työnsi syrjään joukon, joka eroitti hänet Buckinghamista, ja Raoulin saattamana hän ilmestyi herttuan luo toiselta puolen, juuri kun de Wardes tuli toisaalta.
"Suokaa anteeksi, mylord", hän sanoi, "mutta jos teillä on mitään vaatimusta tehtävänä, suvaitkaa esittää se minulle, koska minä olen suunnitellut nämä asumukset."
"Minä sitäpaitsi tahtoisin huomauttaa, monsieur, että sana parakki kuulostaa pahalta", lisäsi Manicamp säveästi.
"Sanoitte siis, monsieur?" jatkoi de Guiche.
"Minä sanoin, herra kreivi", vastasi Buckingham, jonka äänenpainossa vielä tuntui kiukkua, vaikka vertaisen läsnäolo hillitsi sitä, "että on mahdotonta näiden telttojen jäädä tähän."
"Mahdotontako", virkahti de Guiche, "ja minkätähden?"
"Ne häiritsevät minua."
De Guiche ei voinut olla kärsimättömästi liikahtamatta, mutta Raoulin levollinen silmäys sai hänet malttamaan mielensä.