"Hän mainitsi siitä. Katsohan."
Ja Raoul ojensi de Guichelle kirjeen, jonka oli vastikään saanut. De
Guiche luki sen jännittyneesti.
"Hän on kunniantuntoinen mies", myönsi kreivi.
"Kelpo aatelismies hän todellakin on", vahvisti Raoul. "Minun ei tarvitse kysyäkään, kirjoititko sinäkin hänelle yhtä sopivin sanoin."
"Näytän sinulle luonnokseni, kun lähdet edustajanani järjestämään asiaa hänen kanssaan."
"Mutta se on jokseenkin mahdotonta."
"Kuinka?"
"Herttuahan on kääntynyt puoleeni samassa asiassa."
"Oh, kaiketi annat minulle etusijan! Kuulehan, mitä pyydän sinua lausumaan hänen armolleen… Asia on hyvin yksinkertainen… Tahdon vain kohdata hänet Vincennesissä jonakuna lähipäivänä, — tänään, huomenna, ylihuomenna, miten hänelle parhaiten sopii."
"Harkitse vielä."