Kuvernööri saapui vallihaudan yli lautaporrasta pitkin.
"No", sanoi hän d'Artagnanille, "mitä vitkastelette?"
"Te olette espanjalaisia, ette ymmärrä sanaakaan ranskaa", kuiskasi kapteeni nopeasti ystävilleen. "Niin", jatkoi hän kääntyen kuvernöörin puoleen, "olin oikeassa, nämä herrat ovat espanjalaisia merikapteeneja, jotka tulin tuntemaan Ypresissä viime vuonna… he eivät osaa sanaakaan ranskaa."
"Ah!" huudahti kuvernööri tarkkaavaisena.
Hän yritti lukea kirjoitusta lautasesta.
D'Artagnan sieppasi sen hänen kädestään, hävittäen kirjaimet hakkaamalla sitä miekkansa kärjellä.
"Mitä!" huudahti kuvernööri. "Mitä te teette? Enkö minä saa lukea?"
"Se on valtiosalaisuus", vastasi d'Artagnan ripeästi, "ja koska kuninkaan määräyksen mukaan sen tietäminen on kuoleman uhalla kaikilta kielletty, sallin teidän lukea, jos niin tahdotte, ja ammutan teidät heti jälkeenpäin."
Tämän puolittain vakavan, puolittain ivallisen puheen aikana Atos ja
Raoul pysyivät kylmäverisesti äänettöminä.
"Mutta onhan mahdotonta", väitti kuvernööri, "että nämä herrat eivät ymmärrä edes joitakuita sanoja."