"Mitä! Tekö se olette, herra Colbert?"
"Esittääkseni teille nöyrän tervehdykseni, monseigneur", vastasi tämä.
"Tulitteko te tuossa aluksessa?"
Hän osoitti mahtavaa kaksitoistasoutuista.
"Tulin, monseigneur."
"Kahdellatoista soutajalla?" ihmetteli Fouquet. "Se on ylellistä, herra Colbert! Hetkiseksi luulin, että siinä matkusti leskikuningatar tai kuningas."
"Monseigneur…" änkytti Colbert punastuen.
"Se matka käy kalliiksi niille, jotka sen maksavat", jatkoi Fouquet. "Mutta te olette nyt siis saapunut. Minä, jolla oli vain kahdeksan soutajaa, ennätin kuitenkin edellä."
Ja hän käänsi intendentille selkänsä, jättäen hänet epätietoiseksi, olivatko jälkimmäisen aluksen koukuttelut tosiaankin pysyneet edelliselle huomaamattomina. Ainakaan hän ei suonut kilpailijalleen tyydytystä, että olisi ilmaissut mitään pelänneensä.
Tästä yrmeästä ravistuksesta huolimatta Colbert ei nolostunut, vaan vastasi: