"Olin sitä ajatellutkin", vastasi kuningas innokkaasti, "ja otaksuin, että sellainen matka tuottaisi teille hiukan huvia."
"Mutta", keskeytti Madame, "on mahdollista, että minä en onnistu yrityksessäni. Englannin kuninkaalla on vaarallisia neuvonantajia."
"Neuvonantajattaria, tarkoittanette?"
"Juuri niin. Jos teidän majesteetillanne esimerkiksi olisi aikomus — minä vain oletan — pyytää Kaarle II:sta liittolaiseksi sodassa…"
"Sodassa?"
"Niin. No, silloin kuninkaan neuvonantajattaret, joita on luvultaan seitsemän — neidit Stewart, Wells, Gwyn, Orchay, Zunga ja Daws sekä Castelmainen kreivitär — puhuisivat kuninkaalle, että sota maksaisi paljon rahaa, että olisi parempi panna toimeen tanssiaisia ja illallisia Hampton Courtissa kuin varustaa linjalaivoja Portsmouthissa ja Greenwichissä."
"Ja silloin teidän hommanne raukeisi?"
"Oh, nuo naiset saattavat raukeamaan kaikki yritykset, joita he itse eivät ole panneet alulle."
"Arvaatteko, mitä minun päähäni on pälkähtänyt?"
"En. Sanokaa."