"Miten sinä muuttaneena voit paremmin palvella?"
"Tiedättekö, missä de Guichelle aiotut kaksi kamaria sijaitsevat?"
"Tiedän."
"Silloin tiedätte, mihin minä muutan."
"Epäilemättä; mutta eipä se tieto minua hyödytä."
"Mitä! Ettekö käsitä, sire, että sen asunnon päällä on kaksi kamaria?
Toinen on neiti de Montalaisin ja toinen…"
"Toinen de la Vallièren, niinkö, de Saint-Aignan?"
"Juuri niin, sire."
"Oi, de Saint-Aignan, siinä sinulla on totisesti onnellinen ajatus, ystävän, runoilijan ajatus! Toimittaessasi minut henkilön lähelle, josta koko maailma tahtoo minut eroittaa, olet minulle suuriarvoisempi kuin Pylades Oresteelle, kuin Patroklos Akhilleukselle."
"Sire", sanoi de Saint-Aignan hymyhuulin, "epäilenpä, tokko teidän majesteettinne yhä jakelisi minulle niin kehuvia imarteluja, jos tuntisitte suunnitelmani koko laajuudessaan. Ah, sire, aavistelen halvempia nimityksiä, joita eräät hovin puritaanit eivät laiminlöisi minusta käyttää, kun he saavat tietää, mitä aion teidän majesteettinne hyväksi tehdä."