"Viisitoista kuukautta."
"Niinpä voittekin saada Espanjan kansalaisoikeudet milloin vain haluatte."
"Niinkö luulette?" äännähti Aramis ikäänkuin aivan uutta kuullen.
"Epäilemättä… Kahden vuoden oleskelu valtakunnassa ja maan kielen tunteminen ovat ehtona. Teillä on pääsykelpoisuutta liiemmältikin."
"Mihin tähtäätte, hyvä rouva?"
"No, minä olen hyvissä väleissä Espanjan kuninkaaseen…"
— En ole huonoissa minäkään, — ajatteli Aramis.
"Jos tahdotte", jatkoi herttuatar, "niin pyydän kuningasta tekemään teistä fransiskaanimunkin seuraajan."
"Ooh, herttuatar!"
"Ellette jo ole saanut sitä nimitystä."