"Te olette beguininunna."
"Ehkä; mutta minun täytyy lakata sitä olemasta."
"Se on teidän asianne."
"Anteeksi, anteeksi! En tahdo joutua vaaraan, että minulta evätään luoksepääsy."
"Sekään ei kuulu minuun, madame. Minä käsken kirjeellisesti, että hänen majesteettinsa palvelusvuorolla olevan kamarijunkkarin ensimmäinen lakeija päästää sisälle beguininunnan, joka tuo tehokkaan lääkkeen hänen majesteettinsa tuskien lieventämiseksi. Te viette minulta kirjeen ja varaatte itsellenne lääkettä ja esitätte tarpeelliset selitykset. Tarpeen tullen tunnustan beguininunnan, mutta en ota tietääkseni mitään rouva de Chevreusesta."
"Hyvä niinkin."
"Tässä on suosituskirje, madame."
181.
Karhun talja.
Colbert ojensi kirjelapun herttuattarelle ja siirsi säveästi sivulle istuimen, jonka taakse tämä oli vetäytynyt. Rouva de Chevreuse tervehti keveästi ja poistui.