"Minä lainaan, jos sallit, herttuatar."
"O, en rohkenisi…"
"Suo minulle se ilo. Puhun oikein tosissani… eikähän satatuhatta écua oikeastaan ole paljon."
"On minusta."
"Oh, tiedän kyllä, että sinä et ole koskaan antanut hyvittää vaiteliaisuuttasi ansionmukaisesti. Siirrä nyt vain tuo pöytä tänne, herttuatar, kirjoittaakseni sinulle maksuosoituksen, jonka saat esittää herra Colbertille, — ei, herra Fouquetille, joka on paljon kohteliaampi mies."
"Maksaako hän?"
"Jollei hän lunasta sitä, niin minä toimitan rahat; mutta ensi kertaa hän minun asiassani epäisi."
Kuningatar kyhäsi maksumääräyksen ja antoi sen herttuattarelle, hyvästellen hänet sitten sydämellisellä syleilyllä.
184.
Jean de la Fontaine sepittää ensimmäisen kertomuksensa.