Jälleen sepittelyynsä syventyneenä Pélisson varoi enää puuttumasta keskusteluun.
"Mutta jos Pélisson on sanonut teitä tolvanaksi", huudahti Molière, "niin hän on pahasti loukannut teitä."
"Niinkö luulette?…"
"Tosiaankin, hyvä la Fontaine, neuvoni on, että te aatelismiehenä ette jätä sellaista herjausta rankaisematta."
"Hohoi!" äännähti la Fontaine.
"Ettekö ole koskaan taistellut?"
"Kerran, ystäväiseni, erään jääkäriluutnantin kanssa."
"Mitä hän oli teille tehnyt?"
"Kuului vietelleen vaimoni."
"Ahaa", sanoi Molière hieman kalveten.[26]