"Jos sanoisin niin, et minua uskoisi; eikä asia olekaan niin. Minä kieltäydyin sen tähden, että Dubarryt, joiden vaatimukset alkoivat sinun poikasi hylkäämisellä, olisivat menneet liiallisissa vaatimuksissaan joka suhteessa aivan mahdottomiin."
"Sinä olet siis joutunut tuon joukkion kanssa riitaan?"
"Olen ja en; he pelkäävät minua ja minä halveksin heitä, olemme kuitit kahden puolen."
"Se on sankarillista, mutta varomatonta."
"Kuinka niin?"
"Kreivitär on vaikutusvaltainen."
"Pyh!" äännähti Richelieu.
"Niinkö sinä sanot?"
"Sanon kuin ainakin mies, joka tuntee aseman heikot puolet ja joka osaisi tarpeen tullen pistää miinat oikeihin paikkoihin ja räjäyttää koko linnoituksen ilmaan."
"Huomaan nyt asian ydinkohdan: sinä autat poikaani kiusoittaaksesi hiukan Dubarryjä."