— Epäilettekös ketään?
— Kyllä, armollinen herra; mutta epäluuloni näytti herra komisarjukselle vastoinmieliseltä ja minä luovuin siitä.
— Teidän vaimonne on päässyt pakoon, tiesittekö sen?
— En, armollinen herra; sen sain tietää vasta vangiksi tultuani ja senkin herra komisarjuksen ilmoituksesta, tuon peräti oivan miehen!
Kardinaali pidätti taaskin hymyilyänsä.
— Siis ette myöskään tiedä, minne vaimonne on joutunut paettuaan?
— En vihiäkään, armollinen herra; mutta hän lienee kai palannut Louvreen.
— Kello yhden aikaan tänä aamuna ei hän vielä ollut sinne palannut.
— Voi, Jumalani! minnekäs hän sitten on joutunut?
— Se on tiedossa, olkaa rauhassa; ei mikään jää salaan kardinaalilta: kardinaali tietää kaikki.