— Päivällä rouva de Lannoy, kuningattaren kamarirouva kun on, etsi rasiaa, tuli levottomaksi, kun sitä ei löytynyt ja viimein tiedusti sitä kuningattarelta.
— Mitäs kuningatar sanoi?
— Kuningatar punastui ja selitti eilis-iltana särkeneensä kehyksen yhdestä hohtokivestä ja lähettäneensä sen juveloitsijallensa korjattavaksi.
— Pitää mennä ottamaan selko, onko asia totta vai ei.
— Minä olen jo siellä käynyt.
— No! mitä juveloitsija?...
— Juveloitsija ei tiennyt koko asiasta mitään.
— Hyvä, hyvä! Rochefort, kaikki ei ole vielä hukassa, ja ehkä ... ehkäpä kaikki kääntyy parhaaksemme.
— Varma tosi on, ett'en epäile Teidän ylhäisyytenne neron voivan...
— Korjata asiamiehensä tyhmyyttä, eikös niin!