— Ei suinkaan liene mitään onnettomuutta tapahtunut kuningattarelle? huudahti Buckingham, vuodattaen kaiken ajatuksensa ja kaiken rakkautensa tuossa kysymyksessä.
— Sitä en luule; vaan minä luulen hänen häilyvän suuressa vaarassa, josta ainoastaan Teidän herttuallinen ylhäisyytenne voipi hänet pelastaa.
— Minäkö? huudahti Buckingham. Mitä! olisinko niin onnellinen, että millään tavoin voisin olla hänelle avuksi! Puhukaa, puhukaa!
— Ottakaa tämä kirje, sanoi d'Artagnan.
— Tämä kirje! keltä tämä tulee?
— Hänen Majesteetiltansa kuningattarelta, luullakseni.
— Kuningattarelta! sanoi Buckingham vaaleten niin että d'Artagnan luuli hänen tulleen pahoinvointiseksi.
Hän mursi sinetin auki.
— Mikä repeämä tuossa on? sanoi hän osoittaen d'Artagnan'ille erästä paikkaa josta paperi oli puhki.
— Ahaa! sanoi d'Artagnan, tuota en huomannutkaan; kreivi de Wardes'in miekka se tuon teki silloinkuin hän minua rintaan pisti.