— En voi auttaa, kun en näe, mitä tehdä.
— Ette näe, mitä olisi tehtävä? — toisti kardinaali painostaen joka sanaa.
— En näe mitään.
— Sama se, madame, — sanoi kardinaali kiivaasti. — Kenties eivät sentään kaikki ole samaa mieltä.
— Ollaanko siis jouduttu siihen, että kiivastumme emmekä enää ymmärrä toisiamme? Monseigneur ei pane pahakseen, että teen tämän huomautuksen.
— Kiivastumme, niin… Teidän vastahakoisuutenne pakottaa minut kiivastumaan.
— Ettekö ota lukuun, onko se väärin.
— En vähääkään. Ellette enää minua auta, käsitän asian niin, ettei teidän ole mahdollista muulla tavoin menetellä.
— Arvostelette minua oikein, mutta miksi siis syytätte?
— Siksi, että teidän olisi minulle sanottava koko totuus.