— Ja miltä kuuluu totuus?
— Meidän välillämme on rakkautta paljoa vahvempi side.
— Mikä side?
— Oma etu.
— Oma etu? Hyi, kreivitär!
— Monseigneur, voin teille sanoa, niinkuin normandilainen talonpoika sanoi pojalleen: Jos kammot hirsipuuta, älä silti pakota toisia sitä kammomaan. Te, monseigneur, sanotte omasta edusta: hyi! Sepä on kumma!
— No vaikka olisikin niin, että harrastamme omaa etua, niin kysyn: kuinka voin edistää teidän etuanne ja te minun?
— Ensiksikin, ennenkuin muusta puhutaan, tekee mieleni teitä nuhdella.
— Olkaa niin hyvä.
— Te ette osota minulle kylliksi luottamusta, toisin sanoen kunnioitusta.