— No, kiiruhtakaa sitten, taivaan tähden! — puhui mies.
— Tahdotteko siis välttämättä, vaarasta huolimatta, tavata häntä?
— Minun täytyy häntä tavata, sanon minä.
Se pieni mies puhui niin rajulla ja käskevällä äänellä, ettei mikään vastustus voinut tulla kysymykseen. Minä siis saatoin hänet kuolevan huoneeseen.
— Onko hän nyt siellä? — kysyi Chicot.
— On. Ja eikö olekin hassua? Mikä onnettomuus, ettei voi kuulla, mitä ne puhuvat!
— Mutta mikä estää teitä menemästä sinne sisälle?
— Hän lähetti minut pois teeskennellen ripityttää itsensä.
— Mutta voittehan kuunnella oven takana.
— Siinä olette oikeassa, — virkkoi isäntä ja riensi huoneesta ulos.