— Voi, valoisilainen! Opi tuntemaan, että kuningaskin on vain ihminen!
— Tämähän on väkivaltaa, veli, selvää väkivaltaa!
— Luuletko sitten, että me pidätämme sinut sääliäksemme sinua?
— Te käytätte uskontoa väärin, veli.
— Onko olemassa mitään uskontoa? — huudahti Gorenflot.
— Voi! — huokasi kuningas. — Kuinka voi pyhimys puhua tuollaista?
Te joudutte kadotukseen!
— Kadotukseen ei jouduta!
— Tehän puhutte kuin pakana, veljeni.
— Kas niin, ei mitään siveyssaarnoja, valoisilainen! Oletko valmis?
— Mihinkä?