— Kyllä, kyllä! — ulvoi Monsoreau. — Sen kyllä uskon.
Samassa laukaistiin pyssy.
Bussy huomasi Remyn horjahtelevan ja kaatuvan ja samalla kaatavan
Dianan mukanaan. Bussylta pääsi tuskanhuuto.
— Ei se ollut mitään, — sammalsi Remy. — Minä vain sain kuulan.
Hän on vahingoittumaton.
Bussy käännähti heti ympäri ja samassa heittäytyi kolme miestä hänen päällensä. Mutta Saint-Luc syöksähti Bussyn ja noiden kolmen väliin. Niistä yksi kaatui. Toiset kaksi peräytyivät takaisin.
— Saint-Luc! — pyysi Bussy. — Saint-Luc, sen naisen nimessä, jota rakastat, vannotan minä sinun pelastamaan Dianan!
— Entä sinä itse?
— Minä olen mies.
Saint-Luc kiiruhti nyt Dianan luo, joka oli kohottautunut polvilleen, otti hänet syliinsä ja poistui ovesta.
— Tännepäin! — huusi Monsoreau. — Tänne te miehet, jotka olette rapuilla!