— Ah, herra Chicot! — huusi Gorenflot. — Paras herra Chicot, minne minut viedään?
— Sen saat pian tietää. Kiitä kuitenkin hänen majesteettiaan, senkin syntinen elukka. Kiitä, sanon minä! — kuiskasi Chicot.
— Mistä, herra Chicot?
— Kiitä, sanon minä sinulle!
— Sire, — sammalsi Gorenflot, — koska teidän majesteettinne…
— Niin, niin, — virkkoi Henrik. — Minä tiedän, mitä te olette toimittanut matkallanne Lyoniin, liigan päivinä ja nytkin. Olkaa huoletta: te tulette saamaan ansioittenne mukaisen palkan.
Gorenflot huokasi syvään.
— Mene heti talliin noutamaan Panurgea, — sanoi Chicot.
Munkki poistui mahdollisimman sukkelaan.
— Nyt, poikani, — virkkoi Chicot kuninkaalle, — otat sinä vartioiksesi kymmenen miestä ja lähetät ainakin toiset kymmenen Crillonin johdolla Anjoun hotelliin hakemaan veljesi luoksesi, ettei hän toista kertaa pääsisi käpälämäkeen.