— Todellakin…? Ja tiedetäänkö, mikä on ollut syynä tähän purkamiseen?
— Ei.
— Mitä te minulle kerrottekaan…! Ja millä tavoin herra Villefort on ottanut tämän kaiken vastaan?
— Niin kuin aina ennenkin, hyvin filosofisesti.
Samassa Danglars palasi yksinään.
— Jätättekö herra Cavalcantin tyttärenne seuraan? kysyi paronitar.
— Hänen ja neiti d'Armillyn, sanoi pankkiiri, — ettekö laske häntä miksikään?
Sitten hän jatkoi kääntyen Monte-Criston puoleen:
— Eikö herra Cavalcanti olekin hurmaava nuori mies? Mutta onko hän prinssi?
— Sitä en voi taata, sanoi Monte-Cristo. — Hänen isänsä esiteltiin minulle markiisina, poika on siis kreivi. Mutta en luule, että hän panee mitään painoa tuolle arvonimelle.