— Jos pääset kotiisi terveenä ja hengissä…
— Ellei minun tarvitse teitä pelätä…
— Jos pääset kotiisi terveenä ja hengissä, niin jätä Pariisi, jätä Ranska. Niin kauan kuin elät kunniallisesti, maksan sinulle pienen eläkkeen. Sillä jos pääset kotiisi terveenä ja hengissä…
— Niin mitä? kysyi Caderousse vapisten.
— Niin uskon, että Jumala on antanut sinulle anteeksi, ja silloin minäkin annan.
— Niin totta kuin olen kristitty, sopersi Caderousse peräytyessään, — saatte minut kuolemaan pelosta!
— Joutavia, lähde! sanoi kreivi osoittaen sormellaan ikkunaa.
Caderousse kiipesi ikkunasta tikkaille ja alkoi kavuta maahan.
Silloin kreivi otti kynttilän ja valaisi sillä niin, että kadun puolelta saattoi selvästi nähdä ikkunasta laskeutuvan miehen.
— Mitä teettekään, apotti! huudahti Caderousse. — Jos vartiosotilaat sattuvat kulkemaan ohitse…