— Hyvä herra, sanoi Château-Renaud, — sallikaa minun sanoa, että lornjetin käyttämisessä ette vedä vertoja Debraylle. Debray, neuvokaahan hiukan herra Beauchampia.
— Kas, sanoi Beauchamp, — en erehtynyt.
— Mistä?
— Se on hän.
— Kuka hän?
— Väitettiin, että hän oli matkustanut.
— Neiti Eugéniekö? kysyi Château-Renaud. — Joko hän on palannut?
— Ei, mutta hänen äitinsä.
— Rouva Danglars'ko?
— Mitä vielä? sanoi Château-Renaud. — Sehän on mahdotonta! Kymmenen päivää tyttärensä karkaamisen ja kolme päivää miehensä vararikon jälkeen!