— Paljonko tahdotte?
Morrel epäröi.
— Kaksi kuukautta, sanoi hän.
— Hyvä, sanoi vieras, — annan teille kolme.
— Mutta luuletteko, että Thomson & French…
— Olkaa huoleti, minä vastaan kaikesta. Nyt on kesäkuun viides päivä.
— Niin on.
— Uusikaa kaikki nämä vekselit maksettaviksi syyskuun viidentenä. Ja sinä päivänä kello yksitoista aamupäivällä (kello oli sinä hetkenä täsmälleen yksitoista) tulen teidän luoksenne.
— Minä odotan teitä, sanoi Morrel. — Ja silloin maksan tai olen kuollut.
Nämä viimeiset sanat hän lausui niin hiljaa, että vieras ei voinut niitä kuulla.