— Kuinka niin, aivan oikein? Mitä sillä tarkoitatte? kysyi majuri.
— Tarkoitan sitä, että minä olen saanut melkein samanlaisen.
— Apotti Busoniltako?
— En, vaan eräältä englantilaiselta, lordi Wilmorelta, joka sanoo itseään merenkulkija Sindbadiksi.
— Ja jonka tunnette yhtä vähän kuin minä apotti Busonin?
— Kyllä minä hänet tunnen. Olen siis pitemmällä kuin te.
— Oletteko nähnyt hänet?
— Olen kerran.
— Missä?
— Sitä en voi teille sanoa. Silloin tietäisitte yhtä paljon kuin minäkin, ja se olisi tarpeetonta.