— Olkaa huoleti, sanoi vieras, — emme vaadi mitään, mikä sotii teidän omaatuntoanne vastaan.
Nämä sanat kuultuaan apotti painoi lampun varjostinta omalta puoleltaan alas, jolloin se toiselta puolelta nousi. Näin olivat vieraan kasvot kirkkaassa valossa, ja apotin kasvot jäivät varjoon.
— Anteeksi, sanoi poliisiprefektin lähettämä mies, — mutta valo häikäisee kovasti silmiäni.
Apotti painoi varjostimen alas.
— Olen valmis kuuntelemaan teitä, puhukaa siis.
— Ryhdyn heti asiaan. Tunnettehan kreivi Monte-Criston?
— Tarkoitatte varmaankin herra Zacconea?
— Zacconea… Eikö hänen nimensä siis olekaan Monte-Cristo?
— Monte-Cristo on maa-alueen tai oikeammin sanoen kalliosaaren nimi, eikä mikään sukunimi.
— Hyvä on, älkäämme saivarrelko, ja koska herra Monte-Cristo ja herra
Zaccone ovat yksi ja sama…