"Mutta kuningashan on esiintyvä sen armeijan etunenässä, joka on
Mazarinin puolella?"
"Mutta sielultaan ja sydämeltään on hän oleva siinä armeijassa, jota herra de Beaufort johtaa."
"Herra de Beaufort! Hänhän istuu Vincennesissä."
"Sanoinko herra de Beaufort?" korjasi Aramis; "herra de Beaufort tai joku muu, hän tai hänen ylhäisyytensä prinssi."
"Mutta prinssi lähtee armeijaan; hän kuuluu kokonaan kardinaalin puolelle."
"Eipä vainkaan", väitti Aramis, "heillä on juuri nyt eräitä kinastuksia keskenään. Mutta muuten, jos ei hänen ylhäisyydestään prinssistä ole siihen, niin onhan herra de Gondy…"
"Mutta herra de Gondystä tulee kardinaali; hänelle pyydetään kardinaalinhattua."
"No, eikö ole sotaisia kardinaaleja?" muistutti Aramis. "Onhan meillä tässä ympärillämme neljä kardinaalia, jotka armeijain päällikköinä hyvinkin vastaisivat herra de Guebriantia ja herra de Gassionia."
"Mutta kyttyräselkäinen kenraali!"
"Haarniskan alta ei näy kyttyrä. Muista muuten, että Aleksanteri Suuri ontui ja että Hannibal oli silmäpuoli."