"Hyvä herra de Rochefort", virkkoi Mazarin kömpelön leikkisällä sävyllään, "intonne haltioittaa teidät: luulette vielä olevanne nuori mies, kun sydämenne on säilynyt sellaisena; mutta voimanne pettäisivät. Uskokaa siis minua: te tarvitsette nyt lepoa. Hei, tänne joku!"
"Te ette siis päätä mitään minun suhteeni, monseigneur?"
"Päin vastoin, olen päättänyt."
Bernouin astui sisälle.
"Kutsukaa joku talonvartija", käski kardinaali, "ja jääkää luokseni", hän lisäsi ihan hiljaa.
Talonvartija saapui. Mazarin kyhäsi muutamia sanoja ja jätti kirjelmän hänelle; sitten lausui hän nyökäten:
"Hyvästi, herra de Rochefort!"
Rochefort kumarsi kunnioittavasti.
"Minä näen, monseigneur", hän sanoi, "että minut viedään takaisin
Bastiljiin."
"Älykäs olettekin."