De Gondy astui kammioon. Siellä tosiaan oli Saint-Eustachen vihkiveden jakelija. Hän odotteli lojuen kurjalla makuulavalla.
Nähdessään koadjutorin astuvan sisälle hän nousi seisaalle.
Kello löi kymmenen.
"No niin", kysyi Gondy, "oletko pitänyt sanasi?"
"En aivan tarkoin", vastasi kerjäläinen.
"Kuinka niin?"
"Tehän pyysitte minulta viittäsataa miestä?"
"Niin, entä sitten?"
"No, saatte kaksituhatta."
"Ethän vain kersku?"