"Ihan heti", vastasi d'Artagnan.
"Ja minne lähdette?"
"Kas, jos voisitte sanoa sen minulle, niin tekisitte minulle todellisen palveluksen."
"Voi, hyvä Jumala, hyvä Jumala!"
"Onko teillä kirjeitä minulle?" tiedusti d'Artagnan, ilmaisten kädenliikkeellä emännälleen, että tämän piti säästää valituksiaan, koska niistä ei ollut apua.
"Yksi tuli juuri äsken."
Hän ojensi kirjeen d'Artagnanille.
"Atokselta!" huudahti d'Artagnan tuntien ystävänsä vakaan ja venytetyn käsialan.
"Hei!" virkahti Portos; "katsotaanpa, mitä hänellä on kerrottavana."
D'Artagnan avasi kirjeen ja luki: