"Seikka on sellainen, että minä olen kuninkaan palveluksessa, ja tietäessäni jonkun tulevan lähetetyksi Englantiin pyysin tätä luottamustointa, sillä minä olin kovin halukas tutustumaan siihen nerokkaaseen mieheen, joka tällä hetkellä vallitsee kolmea kuningaskuntaa. Te olettekin nähnyt, kuinka innokkaita herra du Vallon ja minä olimme, kun hän ehdotti meille, että paljastaisimme miekkamme vanhan Englannin kunniaksi."
"Niin, minä tiedän, että te hyökkäsitte herra Mordauntin vieressä."
"Hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan, monsieur. Pentele, urhea ja kunnollinen nuori mies hän onkin! Näittekö, miten hän nitisti setänsä?"
"Tunnetteko herra Mordauntin?" kysyi upseeri.
"Varsin hyvin; voinpa sanoa, että olemme likeisiäkin tuttavuuksia: herra du Vallon ja minä tulimme hänen seurassaan Ranskasta."
"Näyttepä panneen hänet melkoisen kauan odottamaankin teitä
Boulognessa?"
"Mikäs auttoi", vastasi d'Artagnan; "minulla oli kuningas kaittavana kuten teilläkin."
"Vai niin!" vilkastui Groslow; "ja mikä kuningas?"
"Meidän, perhanassa — pikku king, neljästoista Ludvig."
Ja d'Artagnan otti hatun päästään. Englantilainen teki kohteliaasti samaten.