Mutta Catherine ei millään tavalla näyttänyt ihailevan Pitoun kypärää.
"Vai on hänellä kypärä", sanoi hän. "Minkä vuoksi?"
Tällä kertaa suuttumus sai vallan kunnon pojan sydämessä.
"Minulla on kypärä ja miekka", sanoi hän ylpeästi, "sillä olen taistellut ja surmannut rakuunoita ja sveitsiläisiä, ja jos sitä epäilette, neiti Catherine, niin kysykää isältänne. Siinä kaikki."
Catherine oli niin omissa mietteissään, ettei näyttänyt kuulevan muuta kuin lopun Pitoun vastauksesta.
"Miten isä voi?" kysyi hän, "ja miksi hän ei ole palannut teidän kerallanne? Tuotteko Pariisista huonoja uutisia?"
"Hyvin huonoja", sanoi Pitou.
"Minä luulin jo kaiken järjestyneen", sanoi Catherine.
"Niin kyllä. Mutta sitten kaikki taas meni sekaisin", vastasi Pitou.
"Eivätkö kuningas ja kansa ole tulleet yksimielisyyteen? Neckerhän kutsuttiin takaisin?"