"Herra Gilbert, herra Gilbert!" sanoi kuningas harmissaan.
"Mitä nyt?"
"Herra Gilbertin piti neuvoa minua, hänen piti aivan vapaasti keskustella kanssani omantuntonsa mukaan, mutta nythän hän ei enää voi tehdä sitä."
"Miksi ei voi?" kysyi kuningatar.
"Koska te olette saapuvilla, madame."
Gilbert aivan kuin viittasi ja kuningatar pani siihen heti hyvin suuren merkityksen.
"Pelkääkö monsieur Gilbert siis loukkaavansa minua, jos hän puhuu omantuntonsa mukaan?" sanoi hän kuin tukeakseen liikkeen sisällystä.
"Käsittäähän kaikki helposti", sanoi kuningas. "Teillä on oma politiikkanne, se ei aina ole sama kuin minun… ja sitä paitsi…"
"Sitäpaitsi tohtori Gilbertillä on hyvin eriävät mielipiteet minun politiikastani, sanottehan sen aivan selvästi."
"Niin on laita, madame", vastasi Gilbert, "ja sen teidän majesteettinne voi päättää niistä ajatuksistani, jotka hän tuntee. Mutta teidän majesteettinne voi olla aivan varma siitä, että puhun totta yhtä vapaasti hänen kuin kuninkaankin läsnäollessa."