Pyytäkäähän kenraali Lafayettea määräämään, että nämä laittomat asevarastot luovutetaan kuntien haltuun, suhteellisesti aseistettavien miesten lukumäärään, ja minä lupaan omasta puolestani toimittaa kolmekymmentä pyssyä Haramontin asevarastoon.
Tämä on ainoa keino, millä voidaan estää aristokraattien ja kansan vihollisten vehkeitä vastavallankumouksen hyväksi.
Kansalainen ja teidän nöyrä palvelijanne
Ange Pitou.'
Lopetettuaan tämän kyhäyksen, Pitou muisti, ettei hän ollut puhunut maanviljelijälle mitään hänen talostaan ja perheestään.
Hän kohteli Billotia liian Brutusmaisesti, ja jos hän antoi Billotille tietoja Catherinesta, täytyi hänen joko valehdella tai musertaa isän sydän, ja samalla hän avaisi vertavuotavat haavat omassa sydämessäänkin.
Pitou tukahdutti huokauksen ja kirjoitti jälkikirjoituksen:
'J.K. Rouva Billot ja neiti Billot voivat hyvin ja lähettävät herra Billotille terveisiä.'
Tällä tavalla Pitou ei pannut itseään eikä toisia vaaraan.
Näyteltyään uskotuilleen valkoisen kuoren, jonka sisällä kirjeen piti mennä Pariisiin, ei Haramontin joukkojen päällikkö sanonut heille muuta kuin: