"Lähtekää nyt, sillä kuulen jo rumpujen soivan. Kuningas lähtee matkalle."
Gilbert kumarsi ja tultuaan suurille portaille tapasi kuninkaan läheisyyteen kuuluvan ajutantin, joka kuninkaan nimessä etsi häntä.
Hänet vietiin Beauvaun, kuninkaallisen seremoniamestarin vaunuihin.
Gilbert hymyili huomatessaan olevansa yksin näissä komeissa, vaakunalla varustetuissa vaunuissa, sillä Beauvau ratsasti kuninkaallisten vaunujen oven vieressä.
Hänestä tuntui naurettavalta istua vaunuissa, joissa oli kruunu ja vaakuna.
Hän oli vielä näissä mietteissään, kun vaunujen vieressä kulkevien kansalliskaartilaisten joukosta kuului kuiskutuksia näiden koettaessa uteliaina nähdä häntä:
"Tuo tuossa on prinssi de Beauvau!"
"Ei ole", sanoi muuan toveri, "sinä erehdyt."
"Mutta onhan vaunuissa prinssin vaakuna."
"Vaakuna… vaakuna… minä sanon sinulle, että ei se merkitse mitään!"