"Mistä sen tiedät?"
"Sain kirjeen häneltä."
"Havrestako?"
"Niin."
"Itse Havressako hän joutui vangiksi?"
"Lillebonnessa."
"Kuulehan, poika, älä ole minulle ynseä, vaan kerro minulle kaikki tarkoin. Minä vannon ennen jättäväni luuni Bastiljin torille kuin olen vapauttamatta isääsi."
Sebastien katsoi maanviljelijään ja huomatessaan hänen puhuvan sydämensä kyllyydestä heltyi.
"Niin", sanoi hän, "Lillebonnessa. Hänellä oli sen verran aikaa, että ennätti kirjoittaa nämä sanat erääseen kirjaan:
"Sebastien, olen vangittu, ja minut viedään Bastiljiin.