Hän kurkoittautui ulos vaunuista.
"Kansalliskokoukseen!" huusi hän ajajalle.
Silloin osa joukkoa taputti hänelle raivoisasti käsiään.
Marat ja Billot olivat tulleet parvekkeelle ja kuulivat Flessellesin viime sanat.
"Voin lyödä vetoa oman pääni hänen päätänsä vastaan", sanoi Marat, "ettei hän mene Kansalliskokoukseen, vaan kuninkaan luo."
"Pitääkö meidän vangita hänet?" kysyi Billot.
"Ei", sanoi Marat julmasti hymyillen. "Olkaa rauhassa, kiiruhtakoon hän kuinkakin paljon, me pidämme vielä suurempaa kiirettä. Ja nyt ruutia jakamaan!"
"Niin, ruutia jakamaan", toisti Billot.
Ja he läksivät portaita alas Pitoun seuraamina.