"Suonsilmäkö?" kysyi hän. "Sehän on suonsilmä!"
"On kai, mutta senkin viisastelija, enhän minä tiedä, mitä suonsilmä on."
Pitou sääli aina tietämättömiä ihmisiä ja senvuoksi selitti:
"Suonsilmä on pikkuinen lampi. Metsässä on sellaisia noin kolmekymmentä. Niiden ympärille pannaan liimatikkuja, ja kun linnut tulevat juomaan eivätkä ymmärrä vaaraa, tarttuvat ne tyhmyydessään kiinni."
"Mihin?"
"Liimaan."
"Ahaa, nyt ymmärrän," sanoi täti Angélique; "mutta kuka sinulle antoi rahaa?"
"Rahaa!" kysyi Pitou hämmästyen, sillä eihän hänellä koskaan ollut ropoakaan; "rahaako, täti Angélique?"
"Niin."
"Ei kukaan."