"Mustapukuiset miehet, jotka tunkeutuivat taloon sillä tekosyyllä, että he etsivät kirjaanne. He vangitsivat minut, sulkivat varastohuoneeseen, tarkastivat koko talon, löysivät lippaan ja veivät sen mukanaan."
"Minä päivänä?"
"Eilen."
"Ohoo! Vangitsemiseni sattui omituisella tavalla tämän varkauden kanssa yhteen. Sama henkilö, joka toimitti minut vankilaan, on myös anastanut lippaan. Kun saan tietää, kuka on pannut toimeen vangitsemisen, tiedän myös, kuka varas on. — Missä on arkisto?" kysyi Gilbert kääntyen vanginvartijan puoleen.
"Hallituspihan varrella", vastasi tämä.
"Menkäämme siis arkistoon, ystävät, arkistoon!" huusi tohtori.
"Sallikaa minun tulla seurassanne", sanoi vanginvartija pysäyttäen hänet; "sallikaa minun tulla matkaanne tai puhukaa näille kunnon miehille minun puolestani, jotta mikään onnettomuus ei kohtaisi minua."
"Olkoon niin", sanoi Gilbert.
Sitten hän kääntyi joukon puoleen, joka ympäröi häntä uteliaana ja kunnioittavana.
"Ystävät", sanoi hän, "uskon tämän miehen huostaanne. Hän täytti velvollisuutensa avatessaan ja sulkiessaan ovia, mutta hän oli hyvä vangeille. Hänelle ei saa tehdä mitään pahaa."