"Ette, hyvä täti."
"Ja mitä sinusta sitten tulee?" kysyi täti kauhuissaan.
"En tiedä." Pitou katsoi surkeana taivasta kohden. "Mitä sallimus määrää!" lisäsi hän.
"Sallimusko? Kyllä minä tiedän, mistä tämä kaikki johtuu" huudahti neiti Angélique. "Tämä johtuu siitä, kun tulee suurelliseksi, kuuntelee uusia oppeja, imee itseensä filosofiaa."
"Ei suinkaan se ole syynä, täti, sillä filosofiaa ei saa oppia, ennenkuin ensin on retoriikan oppinut, enkä minä vielä ole päässyt sinne asti."
"Naurettavaa, naurettavaa. En minä puhukaan siitä filosofiasta. Senkin onneton, minä puhun filosofien filosofiasta, herra Arouetin filosofiasta, minä puhun Rousseaun filosofiasta, joka on julkaissut Nunnan."
Neiti Angélique teki ristinmerkin.
"Nunnan?" kysyi Pitou; "mikä se on?"
"Sinua onnetonta, kyllä sinä varmaan olet sen lukenutkin!"
"Vannon, etten ole lukenut!"