"En. Kuulehan; mitä tarvitset elääksesi?"
"Hitto, noin kolme naulaa leipää päivässä."
"Ja leivän ohella?"
"Hiukan voita ja juustoa."
"No, huomaanpa kyllä, ettei sinua ole työlästä elättää. No siis, minä pidän sinut ruuassa."
"Herra Pitou", sanoi Catherine, "eikö teillä ole mitään muuta isältäni pyydettävänä?"
"Minullako, neiti? Ei suinkaan."
"Ja miksi siis tulitte tänne?"
"Siksi, että te tulitte."
"Sepä oli kohteliaasti sanottu", lausui Catherine. "Mutta minä en anna tälle kohteliaisuudelle sen suurempaa arvoa kuin se ansaitsee. Olettehan, herra Pitou, tullut isäni luokse kuullaksenne uutisia suosijastanne."