"Ja millä tavoin teidät vietiin?"
"Minua tuli noutamaan muuan mies; minun piti astua vaunuihin, joiden ovet olivat lukittavia, ja niissä minut siirrettiin tänne."
"Tuntisitteko sen miehen?"
"Hänellä oli naamio."
"Eikö olekin merkillinen juttu?" kuiskasi Baisemeaux Aramikselle.
Kirkkoruhtinas hengitti työläästi.
"On, eriskummainen", jupisi hän.
"Mutta vielä ihmeellisempää on, että hän ei ole milloinkaan haastanut minulle niin paljon kuin nyt teille."
"Kenties ette ole sattunut niin tiedustelemaankaan", arveli Aramis.
"Mahdollista kyllä", myönsi Baisemeaux, "sillä minä en ole yhtään utelias. Tässä nyt muuten näette kamarin: eikö ole sievässä kunnossa?"