"Sanoma hänen kuninkaalliselle korkeudelleen."
"Hei, hei!" huudahti henkivartija; "herra upseeri, täällä on sanansaattaja!"
Mutta kunnon sotamies tiesi hyvin, että mitään upseeria ei ollut tulossa, koska se ainoa, joka olisi voinut ilmestyä, oli jäänyt linnan takaosaan, missä hän asui pienessä kamarissa puutarhan laidassa. Hän kiirehtikin lisäämään:
"Herra aatelismies, upseerimme näkyy olevan kierroksella, mutta hänen poissaollessaan käydään tulonne ilmoittamassa herra de Saint-Remylle, hovimestarille."
"Herra de Saint-Remylle!" toisti ritari punehtuen.
"Tunnetteko hänet?"
"Tunnen hyvin… Antakaa hänelle tieto, minä pyydän, jotta käyntini esitetään mahdollisimman pian hänen korkeudelleen."
"Näkyy olevan kiireellinen asia", virkkoi kaartilainen kuin itsekseen puhuen, mutta toivoen saavansa vastauksen.
Sanansaattaja nyökäytti päätänsä.
"Siinä tapauksessa", tarjousi huovi, "lähdenkin itse hakemaan hovimestaria."