"No, no, odottakaahan. Muistakaa myös sanoneenne juuri äsken, että tämänaamuisen ojennuksen olisi pitänyt riittää ja että jos he tekisivät pahaa, he seurustelisivat salaisesti."
"Niin kyllä."
"Mutta vastikään, katuen aamullista kiivastustani ja kuultuani de Guichen menneen nyreissään kotiinsa, minä läksin Madamen luo. Arvatkaa, mitä siellä tapasin? Uutta soitantoa, tanssia ja Guichen; häntä piiloiteltiin siellä."
Itävallan Anna rypisti kulmiaan.
"Se oli varomatonta", myönsi hän. "Mitä Madame sanoi?"
"Hän ei antanut mitään selitystä."
"Entä Guiche?"
"Ei sen paremmin… niin, muutamia häpeämättömyyksiä hän kyllä sopersi."
"Mitä siitä päätät, Filip?"
"Että minua johdettiin harhaan — että Buckingham oli vain veruke todellisen syypään suojaksi, ja se on Guiche."