"Oh, eipä sitten ole mennyt aikaa hukkaan! Aramis ei ole vielä voinut tarvita minua. Mutta kuulehan, Bazin, mikset sinä ole seurannut sielunpaimentasi?"
"En voi, monsieur; minulla on tehtäviä."
"Aakkosoppilaasi?"
"Ja katuvaiseni."
"Mitä! Sinä ripitätkin? Oletko siis pappi?"
"Jotakuinkin. Minulla on siihen säätyyn niin suuri kutsumus!"
"Mutta ethän liene papiksi vihitty?"
"No", vastasi Bazin mahtipontisesti, "nyt monseigneurin tultua piispaksi saan piankin vihkimisen tai ainakin erivapautuksen."
Ja hän hykersi kämmeniään.
"Selvästikin", tuumi d'Artagnan itsekseen, "on mahdoton urkkia näiltä ihmisiltä mitään. Toimita minulle ruokaa, Bazin."