"Olen käskettävänäsi. Miten siis menettelen?"
"Sanoin jo, että nuo kaksi rahamiestä, jotka nyt tahdotaan tehdä järjestelmän uhreiksi, vaikka rikollisia vilisee rankaisemattomina, on huomenna vapautettava vihamiesteni raivolta. Sinä saat itse järjestää toimenpiteesi. Pidätkö onnistumista mahdollisena?"
"Ka, mikäpä siinä."
"Mihin suuntaan aiot toimia?"
"Asia tuntuu ihan yksinkertaiselta sinänsä. Tavallisena mestaussaattueena on kaksitoista kaupunginvartion miestä."
"Huomenna ehkä satakin."
"Sen otan lukuun, ja enemmänkin, — sanokaamme kaksi sataa."
"Mutta silloin sinun joukkosi ei riitä?"
"Älähän huoli. Sadantuhannen katsojan seassa on hyvinkin kymmenentuhatta sellaista heittiötä, taskuvarasta ja tappelupukaria, jotka eivät rohkene ottaa aloitetta umpimähkäiseen mellakkaan, mutta minun miesteni hälyttäminä pian puhdistavat koko paikan. Minä nimittäin ajattelen, että toiminnan näyttämöksi on valittava itse Grève-tori."
"Se voi olla parempi… Mutta miten siellä menetellään vankien suhteen?"