"Hän on kai tällähaavaa täällä, monsieur."
"Mutta miten nämä kirjeet tiedettiin minun lähettämikseni?"
"Neiti de Montalais tunsi käsialanne ja sinettinne", selitti Malicorne.
Raoul punastui ja hymyili.
"Aure-neiti on hyvin herttainen", hän sanoi; "hän on aina hyväsydäminen ja avulias."
"Aina, monsieur", vahvisti Malicorne.
"Mutta hänen olisi sentään samalla sietänyt antaa minulle täsmällisempi tieto, missä voisin tavata neiti de la Vallièren. En tutkisi koko tätä suurkaupunkia läpikotaisin."
Malicorne veti taskustaan vielä kirjeen.
"Kenties tämä valaiseekin sitä seikkaa", arveli hän.
Raoul mursi nopeasti sinetin. Kirjelappu sisälsi Aure-neidin käsialalla vain sanat: