"Jos avuliaisuus on rahamiehen tehtäviä, on armeliaisuus kirkonmiehen hyve. Suorittakaa nyt vielä vain tällä kertaa, monseigneur. Sen summan yhä saatte koolle häviöön joutumatta; viime hetkellä saamme nähdä, mitä on tehtävissä."
"Sen saamme siis nähdä jo piankin."
"Paljon mahdollista! Pahoittelenpa muuten erityisestäkin syystä, että olette nyt vähissä rahoissa."
"Miksi niin?"
"Olin aikeissa pyytää teiltä käyttövaroja."
"Itsellennekö?"
"Itselleni tai omaisilleni, puoluelaisilleni tai meikäläisille."
"Minkä verran?"
"No, pyöreähkön erän kyllä, mutta yletön se ei kuitenkaan ole."
"Sanokaahan siis summa."